Kiitospäivään valmistautumista

Leivottiin viime viikolla vihdoin ja viimein karjalanpiirakoita! Abigail on niistä pitänyt kovasti, mutta en ole saanut itsestäni irti että olisimme oikeasti ne itse leiponeet, vaikka hän on sitä pyytänyt aina aika ajoin. Hassua, joskus oli aika että meillä oli aina itsetehtyjä piirakoita pakkasessa! No, nyt olen yrittänyt pitää kiinni että ainakin kerran viikossa hakisimme tilamaitoa ja siitähän tuli niin herkullinen riisipuuro piirakoihin. Abigail myös pyysi sitä maitoa hakemaan Kiitospäivän ruokiin ja leivonnaisiin. Sitä siis haettava ensi viikollakin lisää, onneksi läheltä löytyy aivan ihana tila josta sitä hakea. Omat lapset ovat myös aivan rakastuneet tilamaidon makuun. Riisipiirakoista lisään kuvankin tähän, Abigail teki tosi taitavasti niitä, kuten myös neljävuotias poikamme. Ihan ällikällä olin lyöty kuinka taitavasti ensikertalainen sekä pieni poika rypyttivät karjalanpiirakoita.

Kakkua oli taas vaihteeksi lisää tarjolla tällä viikolla tiistaina kun oli toisenkin lapsen nimipäivä. Jokohan jouluun mennessä tulee kakut korvista kun perjantaina jatkettiin kakuttelemalla Avon kutsujen merkeissä..? Ei vaan, ihana kun voi piristää arkea näkemällä ystäviä kutsujen merkeissä. Abigailillekin sanoin että lähettää kutsuja kosmetiikkakutsuille kaikille suomalaisille facebook kavereilleen, mutta viime tinkaanhan se jäi, joten ei sitten kukaan päässyt enää tulemaan. "Old people"- väellä oli silti tosi hauskaa.

 Kiitospäivään valmistautuminen on aloitettu. Abigail on leiponut jo jotain valmiiksi pakkaseen ettei kaikkea tarvitse tehdä kerralla. Thanksgivingday on siis ensi torstaina, mutta Abigail itse ehdotti, josko juhlisimme kuitenkin lauantaina, koska ruokien valmistamiseen menee koko päivä ja torstaihan on täällä ihan tavallinen arkipäivä. Meillä odotetaan viikonloppua valtavasti! Kiinnostaa todella paljon tietää millainen on kiitospäivä ja mitä silloin tekevät. Aika pian Abigailin meille tulon jälkeen toivoimme heti että voisimme tätä juhlaa viettää täällä Suomessakin. Olemme lisäksi kutsuneet ystäväperheen sekä Abigailin aluevalvojan meille Kiitospäivää viettämään. Katsotaan, keitä saamme seuraksemme.

 Tällä viikolla kolahti myös luukusta paikallislehti jossa oli Abigailin sekä koko meidän perheen haastattelu kuvineen. Juttu oli oikein kiva ja kuvatkin oikein onnistuneita. Hassu yhteensattuma oli että tänään tulleessa ilmaisjakelu lehdessä oli myös juttu kahdesta vaihto-oppilaasta jotka opiskelevat Riihimäellä, toinen heistä asuu kuitenkin meidän kunnan puolella. Toivottavasti saadaan yhteistapaaminen järjestettyä kaikkien meidän kunnassa asuvien vaihtarien kesken tämän lukuvuoden aikana. Olisi varmasti kiva juttu sekä vaihtereille että isäntäperheille! Toki yhtälailla olisi kiva tavata STS isäntäperheitä uudestaan. Kaikilla ei edes ollut mahdollisuutta osallistua valmennuspäivään elokuussa, ja kuitenkin ainakin itselle isäntäperheiden facebook ryhmästä on tullut tärkeä vertaistukiryhmä. Onneksi tänä päivänä tuokin yhteydenpito on helpompaa, millähän isäntäperheet -80 luvulla saivat vertaistukea? Itse olisin ainakin aika hukassa ilman ryhmän tukea, on tosi tärkeää että vaikka me voimme puhua Abigailinkin kanssa kaikesta, voimme jakaa kokemuksia myös muiden suomalaisten isäntäperheiden kanssa ja ihan apunakin olla toisillemme.