Aika taas mennyt siivillä pääsiäisen jälkeen. Vähän on takkuillut tämänkin kirjoituksen aloitus,tuntuu että niin paljon on jo sanottu ja taas toisaalta paljon jäänyt sanomattakin. Totuus iski tällä viikolla päin kasvoja, kun tajusin että ensi viikolla on vappu. Vappu. Eli se tarkoittaa sitä, että myös toukokuu on alkamassa, Abigailin viimeinen kuukausi meillä. Aika on mennyt ja menee varmasti siivillä tuo viimeinenkin kuukausi. Aika surullista kun sitä oikein ajattelee,sillä seuraavaa tapaamista ei voi tietää. Kovin on kiinnytty koko perhe tuohon tyttöön toiselta puolen palloa ja on kyllä sääli päästää hänet menemään. Paljon on opittu hänestä, toisesta kulttuurista, itsestämme ja varmaan myös teini-ikäisen kanssa elämisestä? On vaikea pukea sanoiksi omaa, aivan mielettömän onnellista fiilistä siitä, että me ryhdyimme isäntäperheeksi Abigailille! Toivottavasti kokemus on hänelle ollut myös mahtava ja suhde meihin tärkeä myöskin. Siltä se ainakin meistä tuntuu ja vaikuttaa. Joten kaiken tämän haikeuden keskellä, olemme kyllä äärettömän onnellisiakin kokemuksesta, uudesta perhesuhteesta ja olemmeitsekin miettineet tulevaa; olisi kiva jatkaa isäntäperhetoimintaa....
Kevään tullessa on omakotitalon pihalla yllättäen kaikenlaista puuhaa. Meidän perhe tilasi vielä vähän lisähommaa eli hiekan levitystä pihan ajotielle. Kaikkihan tietysti olivat mukana hommassa, paitsi amerikan lapsi joka näppärästi livisti tapaamaan kavereita Helsinkiin. Se on kiva että hänellä on ystäviä Suomessa. Ja haravointiakin kyllä riittää sitten vaihtarillekin pihahommaksi. :D Itse en siis todellakaan ole mikään viherpeukalo, pihaa on lähinnä karsittu edellisten asukkaiden jäljiltä vain helppohoitoisemmaksi, mutta ainahan sitä jotain puuhasteltavaa riittää. Toivottavasti ensi viikolla kun on vappu, saataisiin nauttia kauniista säästä ja vappuherkuista pihalla. Simat on jo tulossa, munkkeja tehtaillaan sitten ensi viikolla vappuaattona ja toivottavasti saadaan ystäviäkin kylään, juhlia on aina kivempi viettää porukalla.
Viime viikonloppuna järjestin kotonani omaan harrastukseeni liittyen Avon konsulteille tarkoitetun ihonhoitokoulutuksen, jonka Diplomi-kosmetologi tuli pitämään. Abigailkin sujuvasti kuunteli alussa koulutusta ja tuntuikin ymmärtäneen jotain alusta jossa kerrottiin Avonin, Yhdysvaltalaisen yhtiön historiasta. Ihan hauska sattuma että minun harrastukseni kautta, Abigailkin on tutustunut tähän jenkkiyhtiöön, josta ei siis niin hirveästi tiennyt ennen meille tuloa. On myös ollut kiva kun kotona on ollut lisäkseni toinen ihonhoidosta kiinnostunut ja innostunut kokeilemaan tuotteita.
Koulutuksen jälkeen sitten syötiin koko porukan kanssa suolaista ja makeaa joissa Abigail auttoi Tiramisun tekemisessä. Kiitos vain ihanalle Italialaiselle vaihtaritytölle reseptistä, on todella yksi minun suosikki jälkiruoistani! Illan jälkeen ystäviä jäi viettämään kanssamme aikaa hetkiseksi ja juteltiin niitä näitä, heidänkin vaihtari pistäytyi avaamassa lahjakassin, jotka vaihtarit saivat seurakunnan kokkikerhon pitäjältä,pienet, tosi kivat muistot Suomesta molemmille. Iloisia olivat molemmat niistä.
Koska isäntäperhetaivalta on jäljellä enää hetkinen, ja toukokuuksi näyttää olevan jo sitä ja tätä ohjelmaa, aiomme todella nauttia ajasta yhdessä perheenä mahdollisimman paljon. Toivon kuitenkin että edes omaksi iloksi ja muistoksi muistaisin ja ehtisin tännekin päivittää viimeisen kuukaudenkin kuulumisia. Toivottavasti niilläkin vielä voisin saada muitakin innokkaita perheitä mukaan toimintaan... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti