lauantai 21. maaliskuuta 2015

Suomea, englantia, juhlia ja herkkuja

Aika menee edelleen kuin siivillä ja paljon on ehditty touhutakin taas. Abigail aloitti viime viikolla eskari - ikäisen poikamme kanssa seurakunnan järjestämän perhekokkikerhon, jossa teemana kansainvälinen keittiö. Koska itsellä vielä töitä aikaan jona sinne menevät, ovat he menneet sinne ihan kaksistaan tepsutellen ja olen sitten hakenut heidät kotiin sen loputtua. Ensimmäisellä kerralla tekivät Meksikolaista ruokaa ja toisella kerralla Kiinalaista, vielä muutama kerta jäljellä.
Itsestä tuntuu että oli todella fiksua kannustaa heidät kokkikerhoon nimenomaan kaksistaan koska tuntuu että Abigail on rohkaistunut puhumaan sen jälkeen enemmän suomea kanssamme. Poikien kanssa kun ei muuta voi oikein vielä puhua. Kovasti kyllä heilläkin halu oppia englantia ja ovatkin lukeneet yhdessä lapsille tarkoitettuja kuvilla rikastettuja englanti-suomi sanakirjoja. Varsinkin nyt ovat lukeneet kun eskari oppi lukemaan niin voivat kahdestaan kirjoja ja vaihtarin post-it lappuja lukea. Tehtiin siis jo syksyllä post-it lappuja ympäri kämppää joissa lukee sekä suomeksi että englanniksi mikä esine on kyseessä ja se on asetettu kyseiseen esineeseen kiinni. Abigailin suomen kieli on kyllä huikea jo nyt, hänen olisi vaan PALJON aiemmin pitänyt rohkaistua sitä käyttämään, jotta olisi oppinut vielä enemmän. No, onhan meillä vielä pari kuukautta aikaa toki. Aika vain menee niin siivillä ja fiilikset ovat jo kovin haikeat...

Viime viikonloppuna kävimme ystävien luona Suomen ihanimmassa kaupungissa Turussa. Saimme siis kutsun 18-vuotis syntymäpäiväjuhlaan ja yövyimme näiden ystävien luona. Koska perheessämme on "oma" 18-vuotias (sorry mom and dad America, just borrowing her!), auttoi ihana Abigail viemällä pienet pojat ensin lähemmäs mummolaa, josta mamma heidät haki odotettuun viikonlopun viettoon ilman muuta perhettä. Meidän lapsilla on kyllä niin ihana isosisko ja isovanhemmat, harmi että isovanhempia nähdään harvemmin ja isosiskokin tekee pian katoamistempun. No, kuitenkin pääsimme reippaammin matkaan koska Abby auttoi poikien viemisessä. Kolmistaan parin tunnin automatka meni rattoisasti kuunnellen Finnish cd:tä ja jutellen. Harvemmin sitä yhteistä aikaa näin paljon onkaan jutella vaan keskenään.
Iltasella perjantaina saavuttiin siis Turkuun jossa saatiin viettää aikaa ihanan ystäväperheen kanssa ja päästiin ostoksille heidän hurmaavaan sisustuskauppaan Silverhome, josta ostimme mukaan ihania juttuja kotiin. Toki, nyt voisi jo mennä ostoksille uudestaankin, sillä se ja se ja tämäkin taisi unohtua. Lauantaina Abigail pääsi sekä hostäidin että hostisän kanssa tutustumaan Turun tuomiokirkkoon, Suomen ev.lut. pääkirkkoon, joka jaksaa kyllä joka kerta yllättää. Maailmalla matkatessa usein unohtuu kuinka mahtavia kirkkoja meillä on täälläkin. Ei toki joka paikassa, mutta Suomen Turku ♥. Tuomiokirkolta käveltiin kuinkas muuten kuin ostoksille keskustaan, hostisä oli tästä todella innoissaan. :D Mutta jokainen löysi kyllä ostoksilta jotain. Illalla oli sitten vuorossa vielä ne 18-vuotis juhlat joita Turkuun lähdimme viettämään. Ihanaa ruokaa, tuttuja ihmisiä minulle ja uusia tuttavuuksia Abigailille. Sunnuntaina sitten ajeltiin kotiin johon pojatkin saapuivat mammalasta. Ihana viikonloppu, ystäviä ja toki omaa äitiä/äitejä aina ihana tavata.

Tänä viikonloppuna tavattiin lisää ihania ystäviä ja heidän vaihtaria, käytiin yhdessä keilaamassa, johon varsinkin meidän pikkupojat ovat rakastuneet ja Abigail on ihan yhtä loistava lajissa kuin Suomen äitinsä. Keilaamisen jälkeen vaihtarit tekivät meille Sloppy Joe'seja sekä Peach cobbleria jälkiruoaksi jäätelön kera. Nam ja nam vieläkin on vatsa täynnä. Tämä vuosi on kyllä ollut herkkuja täynnä kun Abigailille on tehty suomalaisia herkkuja ja hän meille amerikkalaisia. Koskahan alkaa hostperheen vanhempien tai ainakin oma laihikseni..? :D :D

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Loppu häämöttää...?

Talvi on kyllä taas ollut meidän perheessä kuten missä tahansa lapsiperheessä sairastelun kulta-aikaa. Toivottavasti tästä suunta vain ylöspäin!

Koulua ja töitä on ollut,arkea harrastuksineen yms. Itsellä erityisesti oma harrastus vienyt enemmän aikaa ja aikaa,varsinkin kun työpäivätkin on pitkiä,on yöunet jäänyt lyhyiksi.

Lähiaikoina on moni kuitenkin alkanut kysellä jo miten meillä menee ja koskas vaihtari lähdössä kotiin. Nii-in, aivan kohtahan tuo lähtee jo kotiin. Kevät tulee,aurinkoa ja valoa tulvii ja lämpökin nousee ulkona,aika menee siivillä silloin. Hirmu tarkasti en tästä kotiinlähdöstä ja sen herättämistä tunteista puhu,sillä itkuhan tässä on jo tullut pelkästä ajatuksestakin. Ja olishan se kuitenkin kiva nauttia tästä ajasta eikä vaan pillittää! :D

Tämä viikonloppu on mennyt todella rennoissa merkeissä,on vaan oltu kotona ja rauhoituttu rankan viikon jälkeen. Abigail tosin kävi lauantaina muiden vaihtareiden kanssa Helsingissä,kivaa oli jälleen ollut ja jaksettiin höpötellä vielä yhdessä hänen kotiuduttuaankin. Pienet pojat kun halusivatkin yllättäen mummille yökylään, saatiin sellainen hyvin harvinainen lauantai-ilta kun oltiin loppuilta kotona vain meidän perheen aikuisten kesken. Juteltiin tosiaan viimeisistä kuukausista jotka Abigail meillä viettää ja syötiin sen lomassa muikunmäti paahtoleipiä,nam! Sunnuntainakin oli ihana vain nauttia rauhallisesta päivästä ja kerätä voimia uuteen hässäkkä viikkoon. Illalla kävin Abigailin kanssa kahdestaan katsomassa kotimaisen Luokkakokous elokuvan. Oli kyllä hyvä! Ja vaihtarikin oli ymmärtänyt aika paljon elokuvasta,välillä oli kuulemma hetkiä että muu elokuvasali nauroi paitsi hän,mutta oli hänkin nauranut. Suomalaiset vitsit............ :D Mutta ihan kiva tapa päättää naistenpäivä naisten kesken elokuvissa käynnillä! Mukavaa naistenpäivää kaikille! ♥